Reindeer
saLK puccu [puttsu], saIK puäzzu [puädsu]
Before the current efficient reindeer husbandry,
Forest Sami possessed only a few tamed, domestic reindeer which were used as pack
animals, for driving wintry voyages, and as alive bait in wild forest reindeer
hunting. In former Forest Sami language reindeer were called as saLK puccu,
or saIK puäzzu. A male over three years old was called as saLK sarves,
saIK särves. A castrated male was called as hergi or jergi,
and a cow was called as äldu or njirro. A calf (at its 1st
year) was called as saLK vuessi or saIK vyessi. Forest Sami
called a large herd čagge, and a small herd čoorâk or ucc-čagge.
Increasing the number of reindeer, the husbandry replaced the important wild forest reindeer hunting by Forest Sami in the 1870’s. However, most of the local reindeer husbandry terminology and vocabulary origins are from the wild forest reindeer hunting tradition and times.
Poro
saLK puccu [puttsu], saIK puäzzu [puädsu]
saLK puccu [puttsu], saIK puäzzu [puädsu]
Ennen
nykyistä suurporonhoitoa metsäsaamelaiset omistivat ainoastaan muutamia
kesyporoja, joita käytettiin ajoporoina talvisilla taipaleilla, kantamaan
selässään varusteita, sekä houkutusporoina peuranpyynnissä. Metsäsaamelaisten
entisessä kielessä poro oli saLK puccu tai saIK puäzzu, hirvas
saLK sarves, saIK särves, härkä hergi tai jergi,
vaadin äldu tai njirro, poronvasa saLK vuessi tai saIK vyessi.
Kokonaista tokkaa kutsui metsäsaamelainen nimellä čagge, pienempää poroparttiota
nimellä čoorâk (’sorrakka’) tai ucc-čagge (“ussakka” eli
‘pikkutokka’).
Poroelojen kasvun myötä porotalous korvasi metsäsaamelaisille tärkeän peuranpyynnin 1870-luvulla. Useimmat paikallisista porotermeistä ovat kuitenkin jo entisen peuranmetsästyksen ajalta.